Harrastesukelluksen alkuvuodet Jyväskylän seudulla 1962—1974

Järviosaston sukeltajista Sammakot ry:ksi (1962—1974)
— sekä pieni katsaus varhaisempaan ammattisukeltamiseen

Esipuhe

Urheilusukelluksen alkuvaiheista Jyväskylän seudulla kirjoitti alunperin Vesa Eronen. Kirjoitusta täydensi sittemmin Erkki Siirilä syys—marraskuussa 2017. Lyhentämätön teksti kuvineen löytyy osoitteesta https://sammakot.wordpress.com/. Tässä esitetään tuon kirjoitelman lyhennelmä ja osa kuvista. Tekstiä on editoitu aika reippaasti ja linkkejä lisätty. Artikkelin lopusta löytyy aikajärjestetty luettelo henkilöistä.

Alkuperäinen teksti: Vesa Eronen, Erkki Siirilä
Kuvat: Sammakot ry, Vesa Eronen, Erkki Siirilä, Kalle Lehtivuori, Risto Marjanen ja Seppo Turpeinen
Editointi ja linkitys: Ralf Strandell

Ammattisukeltajia ainakin 1920-luvulta saakka

Jyväskylän seudulla on tehty sukellustöitä säännöllisesti raskassukeltajan kypärävarustuksessa ilmeisesti jo 1920-luvulta saakka. Toivo Liikola teki Säynätsalossa Johan Parviaisen tehtaalla tuotantolaitoksen laitureihin ja muihin rakennus- ja tarkastustarpeisiin liittyviä vedenalaisia töitä. Liikolan pintailmapumppu (Kalle Lehtivuoren entisöimä) on nykyään Jyväskylän Pelastuslaitoksen Seppälän paloasemalla Jyväskylässä. Käsikäyttöisiä sukeltajan ilmapumppuja myös valmistettiin alueella Wäinölän konepajassa 1900-luvun alkupuolella (Erottelu ja varppaus. Puun vesikuljetus Vaajakoskella, Seppo Patrikainen, 1997).

Vasemmalla perinteiset kypäräsukellusvälineet pumppuineen (pumppu Kalle Lehtivuoren entisöimä). Oikealla tyypilliset pelastustussukelluksessa noin vuosina 1975-2000 käytössä olleet varusteet (osa välineistä Matti Peräsen luovuttamia). Näkymä on Seppälän pelastusaseman museonurkkauksesta Jyväskylässä vuonna 2017.

Pieksämäellä oli toiminut kevytsukellusvälinein ensimmäisten joukossa vedenalaisia töitä tehnyt Toivo “Topi” Laurinpoika Torkkel, jonka vuonna 1955 alkaneesta sukellusurasta on olemassa kirjojakin (Sammakkomies, Eliittisukeltaja).

Häämatkallaan Sveitsissä 1955 Toivo näki tietoa ammattisukeltajakursseista. Hän kouluttautui sen jälkeen ammattisukeltajaksi, ja siitä alkoi hänen legendaariseksi muodostunut sukellusseikkailujen ja bisnesten taival. Lue lisää.

Vaajakosken voimalaitoksella puolestaan työskenteli Pentti Kosunen, joka teki ajoittain sukellustöitä, muun muassa puhdisti voimalaitoksen välppiä, raskassukellusvälineillä. Pentti sukelsi ilmeisesti 1950-luvulta 1980-luvulle. Sukellusvälineet ovat Suur-Savon Sähkö Oy:n Hirvensalmen Kissakosken sähkömuseolla. Toki kohteesta toiseen liikkuvia kypäräsukeltajia oli ollut koko 1900-luvun ajan.

Hirvensalmen sähkömuseossa esillä olevat Pentti Kosusen Vaajakoskella käyttämät kypäräsukellusvälineet.

Keski-Suomen puhelinlaitoksen ammattimaisena sukeltajana työskenteli 1960-luvun puolivälin jälkeen muutaman vuoden Laivaston Sukeltajakurssilta valmistunut Heikki Pumperi.

Suomen Meripelastusseuran alaosaston sukeltajat (1962-1968)

Toukokuussa 1962 perustettiin Jyväskylään Suomen Meripelastusseura ry:n alaosasto. Turun laivastoasemalta raivaajasukeltajakurssilta vuonna 1958 valmistunut Vesa Eronen huomasi lehdessä kutsun perustavaan kokoukseen ja meni paikalle. Sukeltaja otettiin riemulla vastaan — saihan yhdistys odottamattoman uuden toimintakyvyn, sukeltamisen. Innostunut kolmikymmenpäinen joukko ryhtyi toimeen. Nimeksi tuli Pohjois-Päijänteen Järviosasto ry. Seura tilasi toukokuussa 1963 kuivapuvun, sukelluspuukon ja perusvälineet ja sai luvan lainata palolaitoksen paineilmalaitteita harjoitus- ja pelastustoimintaan kun Vesa Eronen oli esittänyt laivaston sukeltajakurssin todistuksen palopäällikkö Vilho Vihannolle. Paineilman saanti oli 60-luvun ja 70-luvun alun suurin haaste, ainoa siviilikäytössä oleva kompressori kun oli palolaitoksella. Järviosasto sai kuitenkin ostaa paineilmaa alehintaan. Vesan ensimmäisenä sukelluskumppanina toimi Jyväskylään muuttanut Antti Leino, jolla oli jo aiempaa sukelluskokemusta Ahveniston vesipedoista. Myös Vesa liittyi Vesipetoihin useaksi vuodeksi ja osallistui sitä kautta Suomen urheilusukeltajain liiton toimintaan. Meripelastusseuran sukeltajina Vesa ja Antti joutuivat nostamaan hukkuneita Jyväsjärvestä, Keiteleestä ja Laukaan seudulla sijaitsevasta järvestä. Vuoden 1967 hälytyslistassa mainitaan myös kolmas sukeltaja, Pekka Raudasoja. Antti Leino muutti sittemmin Tampereelle.

Yhteenveto Sammakot ry:n jyväskyläisen perustajajäsenen ja sukellusalan paikallisen pioneerin Vesa Erosen vedenalaisesta urasta.

Vesihiihtoseuralle paineilmalaitteet (1967)

Muuramessa toimi vesihiihtoseura Vesiurheiluklubi ry (video: vesihiihtoa Muuramessa), jonka johtaja oli hotelli Jyväshovin toimitusjohtaja, urheilumies Pentti Barck. Kun klubi järjesti 1967 Köhniönjärvellä vesihiihdon kylmien vesien MM-kilpailut, hankittiin Vesiurheiluklubille paineilmalaitteet. Kilpailujen turvasukeltajaksi kutsuttiin jyväskyläläinen Risto Åman, joka oli saanut Ilmavoimien kantahenkilökunnan sukeltajakoulutuksen Upinniemessä vuonna 1965. Barckin unelmana olikin laajentaa vesihiihtoklubin toiminta laitesukellukseenkin, ja Järviosaston sukeltajat liittyivät myös Vesiurheiluklubiin, mutta klubin sukellustoiminta hiipui erimielisyyksiin rahasta. Ensimmäisen laitesukelluksensa syksyllä 1967 tehnyt Erkki Siirilä liittyi myös Vesiurheiluklubiin sukellusjaokseen, jossa liittymiselle ei ollut alaikärajaa.

Vesa Eronen (etualalla) kertoi Vesiurheiluklubin tilaisuudessa sukeltamisesta Jyväskylän uimahallilla ilmeisesti vuonna 1967. Liitteen kuva ja teksti ovat Vesa Erosen. Lehden nimi ei ole muistissa.

Jyväskylän alueella oli 1960-luvun lopulla myös joitakin harvoja mihinkään organisaatioon kuulumattomia sukelluksen harrastajia.

Meripelastusseuran Järviosaston sukellusjaos (1968-)

Paineilmaa palokunnalta

Sukellusjaoksen toiminta virallistettiin toukokuussa, ja sen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Pekka Raudasoja, Vesa Eronen ja Kalle Lehtivuori, jotka jatkoivat johtokunnassa pitkään, sekä Unto Järvinen ja Pekka Näkki, jotka olivat yhden kauden. Heidän lisäkseen jaokseen liittyivät Risto Marjanen, Erkki Närhi ja Matti Rutanen sekä myöhemmin Heikki Pumperi, joka päätyi myös palolaitokselle töihin ja osallistui siellä vesipelastustoimintaan. Sukellusjaos pyysi ja sai kaupungilta ilmaisia paineilmantäyttöjä. Kaupunki myönsi korvauksena sata vuosittaista täyttöä palolaitoksen kompressorista veloituksetta, sillä uimarantojen puhdistuksesta oli alusta alkaen maksettu erikseen.

Sukellusseura Sammakoiden perustajajäsenet Vesa Eronen (vasemmalla) ja Kalle Lehtivuori märkäpuvuissaan 1960-luvun loppupuolella.

Kilpasukellusta

Jaos osallistui Suomen urheilusukeltajien liiton leireihin sekä liiton muiden seurojen järjestämiin kisoihin, kuten Lahden Pingviinien Halliralliin sekä Ahveniston Vesipetojen tarkkuussukelluskisoihin ja 3000 metrin räpyläuintikisoihin. Aina tosin ei ollut kisaonnea: räpyläuintikisoissa Vesa Eronen ui vedenottoputken alle, mikä sotki suuntimisen ja lisäksi uudet kelluvat räpylät veivät potkuista tehon.

Upinniemessä Helsingin laivastoasemalla kilpalajeina olivat 100 m:n laitesukellus, 25 m:n uinti + 25 m:n sukellus perusvarustein, 200 m:n uinti perusvarustein, poimintasukellus kuuden metrin harjoitusaltaasta sekä 4 x 25 m:n sukellusviesti.

Hukkuneiden etsintää

Hukkuneiden etsintää tehtiin myös. 14.4. oli kaksi pikkupoikaa kadonnut Vaajakosken virran rannalta voimalaitoksen yläpuolelta. Yksi löytyi hukkuneena heti, tuloksetonta etsintää jatkettiin kaksi päivää, ja toinen löytyi vasta paljon myöhemmin voimalaitoksen välppien luota pinnasta. Jo 17.4. oltiin etsimässä kadonnutta pilkkimiestä (löytyi naaraamalla 12 metristä). Keväällä oli kolmaskin etsintä, mutta uhri löytyi vasta jäiden lähdettyä. Myös elokuussa haettiin vainajaa. Sukellukset Jyväsjärven uppotukkien välissä olivat vaarallisia. Uhri löytyi myöhemmin pinnasta.

Vesa Eronen ja Pekka Raudaoja tulossa hukkuneen etsinnästä, jota tehtiin poliisien kanssa kevättalvella 1968. Kuvan julkaisi todennäköisesti Keskisuomalainen. Alkuperäiskuva on ollut Vesa Erosen hallussa – sen hän on luovuttanut Jyväskylän poliisimuseoon.

Vedenalaisia tunteja kertyi vuoden mittaan 330.

1969 Tyylikäs aluspuku sekä retkiä Saaristo- ja Jäämerelle

Jaokseen liittyi koejäseniksi kaksi uutta jäsentä, Kalevi Hytti ja Reino Mustalampi. Molempien jäsenyydet vahvistettiin seuraavassa kuussa.

Kalle Lehtivuori sekä Risto Marjanen raivaamassa Tuomiojärvestä leirintäalueen edustalla olleen uimalaitoksen jätteitä keväällä 1969. Kuva on lahjoitettu Sammakoille, jotka myös toimittavat Keskisuomalaiselle tiedot jutun tekstiä varten.

Suomen uintipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Jyväskylän uimahallissa esiteltiin laitesukellusta ja esityksen jälkeen Pekka Raudasoja riisui kuivapuvun ja alta paljastui tumma juhlavaatetus valkoisine paitoineen ja rusetteineen. Tänä vuonna tehtiin myös Sammakoiden logo, kilpailtiin tarkkuussuunnistuksen marssikompassisarjassa (Kalle Lehtivuori sai seuran parhaana SM-hopeaa) ja tehtiin myös sukellusretkiä: SUSL:n kesäleiri oli Kökarin Hamnössä (Vesa Eronen & poika (Petri Eronen)) ja Kirkkoniemen lähistölle Jäämerellekin tehtiin sukellusretki (Reino Mustalampi ja Kalevi Hytti).

Sammakoiden jäseniä esiintymässä valtakunnallisen uintipäivän pääjuhlassa Jyväskylän uimahallissa vuonna 1969.

1970 Elokuvien innoittamana…

Uusi polvi nuoria sukeltajia oli kasvamassa Jyväskylään hetkessä. Tähän olivat varmaan myötävaikuttaneet aikakaus- ja sanomalehtien sukeltamista koskeneet artikkelit kuin myös televisiosarjat. Jo 1960-luvun alkupuolellahan televisiossa pyöri amerikkalaisperäinen Sea Hunt -sarja. 1970-luvun alussa televisiosta alkoivat näkyä lisäksi Jacques-Yves Cousteaun Meren salaisuuksien jaksot. (Jo 1950-luvulla suomeksi oli julkaistu myös uusia harrastajia sukelluksen piiriin innostaneita kirjoja kuten Hans Hassin Kolme miestä meren pohjalla sekä Kameramiehiä meren syvyyksissä. Coustean Hiljainen maailma -kirjan suomenkielinen versio tuli myyntiin myöskin 1950-luvulla. Cousteaun samanniminen kuuluisa elokuva esitettiin sekin Suomessa elokuvateattereissa 1950-luvulla, vuosikymmenen jälkipuoliskolla.)

Kalle Lehtivuori ja Risto Marjanen lähdössä sukeltamaan Uuraisten Naarmijärvellä 19.5.1970. Varusteet ovat ajalle tyypilliset.

Tykkitulta liiton talvipäivillä – Ora Patoharju, Vesa Eronen ja muut vauhdissa

Liiton toiminnasta mainittakoon Halliralli-laitesukelluskilpailu Lahdessa, Kalakukkoralli-laitesukelluskilpailu Kuopiossa, sekä erityisesti SUSL:n talvipäivät, joista Vesalle jäi mieleen erityisesti ammuskelu helsinkiläisen sukelluskonkari Ora Patoharjun minitykillä hotellin käytävällä sekä pihalla. Sisällä käytävä oli mustaruutipanosten jäljiltä sininen ja ulkona taas valkoinen Mercedes Benz -auto noesta mustana. Seuraavana aamuna edellisen illan tykistö joutui autonpesuhommiin.

Surullisia tapahtumia

Pelastustoiminnassa mieleenjäävä operaatio tapahtui kesäkuussa Puuppolassa. Puolitoista tuntia poliisin kautta tulleen hälytyksen jälkeen kolme hukkunutta saman perheen lasta oli saatu rannalle viiden sukeltajan haravointiketjun avulla. Työn jälkeen etsintäsukeltajat kokoontuivat Erkki Närhen luo Tikkakosken Liinalammille miettimään elämän katoavaisuutta.

1971

Koejäsenyyden ikärajaa lasketaan

Jaoksen jäsenmäärä koejäsenet mukaanlukien kasvoi vuoden 1971 alussa kahteentoista sukeltajaan. Erkki Siirilän nuoruuden takia koejäsenyyden ikä laskettiin 15 vuoteen ja varsinaisen jäsenyyden raja 16 vuoteen. Erkki halusi mukaan sukellusjaos Sammakoihin, koska hänen edellisen kerhonsa Vesiurheiluklubin sukellustoiminta oli käytännössä loppunut.

Uimarantojen puhdistusta

Kevättalvella selvitettiin mahdollisuutta puhdistaa kaupungin uimarantoja kulukorvausta vastaan. Sopimus syntyi, ja korvaus oli noin markka rantametriltä. Yhteensä Sammakot hankki rantojen puhdistuksella (joka toteutettiin kahden metrin syvyyteen asti) 1200 markkaa.

Sammakoiden jäsenet esittelevät uutta sukeltajanlippua Tuomiojärven rannanpuhdistuksen yhteydessä 1970-luvun alussa. Vasemmalta oikealle Reino Mustalampi, Heikki Pumperi, Kalle Lehtivuori sekä Risto Marjanen.

Sukeltajanvala ja autolla järveen

SUSL:n talvipäivillä Paimiossa pidetyssä kolmannessa sukeltajanvalatilaisuudessa valan vannoivat kolme Sammakoiden sukeltajaa. Päijänteen järvipäivillä toukokuun lopulla puolestaan Pekka Raudasoja ajoi osana ohjelmaa laiturilta pakettiautolla Jyväsjärveen. Esitys sujui menestyksekkäästi: seuratoverit olivat vedessä turvaamassa Pekkaa, jolla oli auton sisällä myös varalla oma paineilmahengityslaite. Keskisuomalainen julkaisi seuraavana päivänä tapauksesta kuuden kuvan sarjan.

Urheilusukeltaja 1970/11.
Sukeltajanvala oli vapaaehtoinen tilaisuus, jossa sitouduttiin turvalliseen sukeltamiseen sekä luonnon, hylkyjen ja vanhojen neitsyiden suojeluun. Ensimmäinen valatilaisuus järjestettiin 22.3.1969, seuraava liiton talvipäivillä vuonna 1970 ja kolmas vuonna 1971. Valatilaisuudet eivät kuitenkaan vakiintuneet vuosittaiseksi toiminnaksi: Vuonna 1995 järjesti Sukeltaja-kilta, HYKS’n sukeltajain pyynnöstä, seitsemännen valatilaisuuden.

Kisoja ja koulutuksen kehittämistä

Helsingin laivastoasemalla Upinniemessä järjestetyissä hallimestaruuskilpailussa voitti Sammakoiden Kalle Lehtivuori 200 metrin estesukelluksen paineilmalaitteella ja Sammakot oli kaikkien lajien joukkuepisteissä viides.

SUSL:n kouluttajapäivät pidettiin Jyväskylässä joulukuussa 1971 aiheena yhtenäinen koulutuskäytäntö [asiaa oli jo puitu marraskuussa Kuopiossa, sivu 18]. Kokoukseen osallistui 16 sukeltajaa eri puolilta Suomea. Kokous oli siinä mielessä merkittävä, että siinä lyötiin lukkoon SUSL:lle ensimmäisen kerran maanlaajuinen koulutus- ja luokkasuoritusjärjestelmä.

Suomen Urheilusukeltajain Liiton kouluttajia kokoontuneina päättämään ensimmäisistä koko valtakuntaa kattavista luokkasuoritusnormeista Jyväskylässä joulukuussa 1971. Kuvassa Sammakoista takana vasemmalle Meripelastusseuran paita päällään Vesa Eronen, seinän vieressä valkoisessa puserossaan Mauri Vallema, pöydän takana neljäntenä vasemmalta tarkkailijana paikalla ollut Erkki Siirilä ja hänen vieressään viidentenä vasemmalta Kalle Lehtivuori.

Koulutusjärjestelmän luomisen jälkeen Kalle Lehtivuori ja Vesa Eronen toimivat SUSL:n luokkatarkastajina. Varsinkin Kalle Lehtivuori oli näistä ajoista lähtien aktiivinen SUSL:n koulutus- ja turvallisuusvaliokunnassa. Tämän lisäksi Kalle oli pitkään kehittämässä palo- ja pelastuslaitosten vesisukellustoimintaa Suomessa [Sukeltajan Maailma 2014/3, sivut 31-33]. Hän mm. toimi alan vesisukellustoimikunnan puheenjohtajana 11 vuotta. Sammakoissakin luokkasuoritusten vastaanottamisesta vastasi pitkään juuri Kalle. Jyväskylässä ei tosin vielä 1970-luvun alkuvuosinakaan järjestetty laitesukelluskursseja, vaikka luokkasuorituksia otettiinkin vastaan.

1972

Koejäseneksi hyväksyttiin Laivaston Sukeltajakurssin käynyt Lippo Jokinen, joka pian alkoi rakentaa Sammakkojen etsintäprojekteissa käytettyä veneen perässä vedettävää valoin varustettua vedenalaista liitolaitetta eli gliideriä. Neuvostotasavalta Virossa räpyläuinnissa kunnostautunut Ando (Antti) Ahven puolestaan hyväksyttiin jäseneksi ilman koejäsenyyttä. Hän menestyikin sitten tulevina vuosina erityisesti räpyläuintikilpailuissa. Antin liittymisen jälkeen Sammakoissa alkoi aktiivinen räpyläuinnin treenaaminen.

Sammakoiden jäseniä avantosukelluksella Vuorilammella kevättalvella 1972. Kuvassa vasemmalta Rutanen, Lehtivuori, Jokinen, Siirilä, Mustalampi, Marjanen sekä Åman. Kuva on Sammakoiden hallussa. Otos julkaistiin Keskisuomalaisessa.

Suhde- ja hyväntekeväisyystoimintaa

Sammakot esittelivät sukeltamista ja pelastustoimintaa syöväntorjuntakampanja Punaisen Sulan juhlatilaisuudessa Jyväskylän uimahallilla. Tavanomaisten laitesukellusharjoitusten aikana puolestaan harjattiin usein uimahallin pohja puhtaaksi. Kalle Lehtivuori ja Erkki Siirilä tekivät tätä.

Näkövammaisten snorkkelisukelluskerho

Näkövammaisten koulun kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että Erkki Siirilä piti koulun uima-altaassa näkövammaisille oppilaille vuoden ajan snorkkelisukelluskerhoa. Tämä vammaisille suunnattu vapaasukellustoiminta oli uraa uurtavaa työtä Suomessa.

Lisäksi vuoden aikana käytiin Lahden Pingviinien laitesukelluskilpailussa Hallirallissa sekä suoritettiin seuran ensimmäiset uusien normien mukaiset luokkasuoritukset.

1973

Uusiksi koejäseniksi hyväksyttiin neljä henkeä: Pertti Paasolainen, Raimo Jylhä, Eero Laitinen sekä Kuopion sukelluspiireistä Jyväskylään jo aiemmin siirtynyt Mauri Vallema, joka oli muutaman muunkin Sammakon tapaan käynyt Laivaston Sukeltajakurssin Upinniemessä. Keväällä päätettiin rekisteröidä Meripelastusseuran Järviosaston sukellusjaos Sammakot omaksi yhdistyksekseen, Sammakot ry:ksi, ennen vuoden loppua. Tärkeäksi tulonlähteeksi muodostunut uimarantojen puhdistus tehtiin myös tänä keväänä.

Kisamenestystä

Toukokuisissa Upinniemen hallimestaruuskisoissa Sammakkojen ykkösjoukkue voitti 4x25m vapaasukellusviestin. Kakkosjoukkue sijoittui kolmanneksi. Myös 200 metrin poimintauinnissa saatiin kultaa (Ahven) ja pronssia (Niskakoski). Estesukelluksessa paineilmalaittein puolestaan saavutettiin kultaa (Ahven) ja hopeaa (Siirilä). Porvoonjoen räpyläuintikisoistakin haettiin kultaa (Ahven) ja hopeaa (Siirilä). Nuuksion Pitkäjärven Pohjoismaiden Cupissa ja SM-räpyläuntikisoissa 5000m Cup-matkalta saatiin kultaa (Ahven) ja SM:n 2500 metriltä kultaa (Ahven) ja hopeaa (Siirilä). Nuuksiossa SM-tarkkuussuunnistuksessa saavutettiin hopeasija, mutta Erkki Siirilän päihittänyt kultaa voittanut sukeltaja käytti kiellettyä isompikokoista kompassia.

Ihmeen raskaita kaloja

Liiton sukelluskalastuksen suomenmestaruuskilpailut pidettiin heinäkuun lopulla Nötössä Saaristomerellä. Mukana Sammakoista oli monta muutakin sukelluskisaa voittanut Antti Ahven. Suoritus sukelluskalastuskisassa kuitenkin hylättiin. Ilmeisesti Antin kiihkeä voitontahto kisassa johti siihen, että hänen kalojensa sisältä löytyi kiviä. Tavallista painavampia saaliita ei hyväksytty, ja Antti sai SUSL:n kilpailuvaliokunnalta vuoden mittaisen kilpailukiellon sukelluskalastukseen.

Museoviraston luvalla sukeltaneet leimataan iltapäivälehdessä hylkyrosvoiksi

Kesällä Sammakot oli julkisuudessa Hailuodon edustalta Oulun läheltä löydetyn, vuonna 1859 uponneen hollantilaisen laivanhylyn tutkimusten vuoksi. Erkki Närhi, Harry Vartiainen ja Vesa Eronen sukelsivat Museoviraston luvalla ensimmäisinä sukeltajina purjealus Sofia Marian kannelle hylkyä tutkimaan. Iltapäivälehti Iltaset vääristeli sukellukset hylkyrosvoukseksi. Valhetta oikoi tämän jälkeen mm. Närhin työnantajan eli insinööritoimisto YIT:n asianajaja. Myös Seura-lehden artikkeli vähän myöhemmin auttoi Sammakkojen maineen palautuksessa.

Muita tapahtumia vuonna 1973 olivat retki vanhalle tutulle Hauskalan huvilalle Muuramessa Raudasojan ja Lehtivuoren omistamalla m/s Laxilla sekä Erkki Närhin sukellusmatka Kirkenesin seudulle Norjaan, missä pyöriäinen kiinnostui keltaisesta paineilmasäiliöstä ja tuli tökkimään sukeltajaa takaa päin.

1974

Sammakoihin hyväksyttiin viisi uutta jäsentä, joista yksi oli suorittanut Laivaston Sukeltajakurssin. Kuopion Urheilusukeltajista hyväksyttiin lisäksi siirtojäseneksi Kyllikki Vallema, Sammakoiden ensimmäinen naisjäsen (jonka aviomies kuului myös Sammakoihin). Kaupungin uimarannat ja Jyväskylän maalaiskunnan uimarannat puhdistettiin tavalliseen tapaan. Organisointivastuu oli jaettu kahden hengen kesken. Sukeltajien lääkärintodistuksen, luokkasuoritusvaatimusten ja talvisukellusohjeen kehittämiseen myötävaikutti Kalle Lehtivuori. Lokakuussa Järviosaston sukellusjaos Sammakoista tuli viimein itsenäinen toimija, Sammakot ry. Marraskuussa Sammakot osti Finn-Suitilta Bauer Capitano -kompressorin hiuntaan 8575 markkaa.

Vuoden 1974 joulukuussa Päijänteen rannalle Jämsään, 60 kilometrin päähän Jyväskylästä, perustettiin sinnekin sukelluskerho. Yhdistys sai nimekseen Jokilaakson Urheilusukeltajat ry. Jämsäläiset harrastajat saivat taipaleensa alkuaikoina koulutusapua Sammakot ry:ltä. Yhdistyksen perustajajäsenistä Kelpo Gröndahl (menestyneen painijan kaima) on harrastanut sukeltamista 2020-luvulle asti ja tehnyt sitä aiemmin työssään jäänmurtajilla jossain määrin myös viran puolesta.

Kilpasukellusta

Kilpalajien harjoittelu helpottui, kun kultaseppä Kalevi Korhonen lahjoitti Sammakoille sekuntikellon. Upinniemen hallimestaruuskisoissa saavutettiin ensimmäinen sija 200m estesukelluksessa, 25m uinnissa + 25m vapaasukelluksessa, 200 metrin poimintauinnissa perusvälinein sekä 4x25m vapaasukellusviestissä. Antti Ahven oli joka lajissa voittajana. Sammakkojen kakkosjoukkue sijoittui viestissä toiseksi ja yhteispisteissä Sammakot voitti kisan. Toiseksi tuli Laivaston Sukeltajakurssi ja kolmanneksi [Kokkolan?] Merisaukot. Syksyllä varusmiespalvelusta suorittanut Sammakoiden Erkki Siirilä sijoittui puolustusvoimien sukeltajamestaruuskilpailuissa Upinniemessä kolmanneksi edustaen Laivaston Sukeltajakurssia. Kuopion uimahallissa pidettyyn sukellustekniikkakilpailuun Kalakukkoralliin osallistuivat parina Erkki Närhi ja Erkki Siirilä. He voittivat kilpailun.

Risto Marjanen (vasemmalla) sekä Kalle Lehtivuori ovat 2.4.1974 löytäneet Konneveden Siikakoskesta tasavallan presidentin adjutantin sinne hukkaamaan Kekkosen taskumatin. Hopeinen taskumatti palautettiin Urho Kekkoselle, ja hän kiitti sukeltajia paketilla, jonka hölskyvä, miestä väkevämpi sisältö herätti huomiota Jyväskylän postissa.

Jälleen Jäämerelle

Tänä kesänä kaksi Sammakkoa, Kalle Lehtivuori ja Erkki Siirilä, kävi Jäämeressä. Kuopion Urheilusukeltajilla oli nimittäin sukellusleiri Tårnetin kylässä Kirkenesin itäpuolella Pohjois-Norjassa. Suurin osa Jäämeren sukelluksista tehtiin Toisen maailmansodan aikana ilmapommituksessa uponneen hollantilaisen m/s Johan Faulbaumin hylyssä.

Sammakoista maailmalle

Erkki Siirilä teki Faulbaum-sukelluksista kuvitetun artikkelin ensin Urheilusukeltaja-lehteen ja myöhemmin Keskisuomalaiseen. Tätä seurasivat Erkin monet merta ja sukellusta käsittelevät lehti- ja tv-jutut useassa tiedotusvälineessä sekä toiminta mm. mertensuojelun parissa kansainvälisissä kehitysyhteistyötehtävissä esim. Hondurasissa, Saint Lucialla, Afrikassa ja Välimeren maissa. Sukeltamiseen liittyviä huippukohtia artikkeleissa ovat olleet käynti Cousteau-säätiön tutkimusaluksella Calypsolla Norfolkissa USAssa vuonna 1981 sekä Jacques-Yves Cousteaun haastattelu La Rochellessa Ranskassa, kun Cousteaut ottivat käyttöön toisen tutkimusaluksensa Alcyonen vuonna 1985.

Sammakot ry:n Erkki Siirilä haastattelee sukelluksen uranuurtajaa Jacques-Yves Cousteauta Apu-lehdelle ja Ruotsin radiolle La Rochellessa Ranskassa. Kyseessä oli Cousteaun uuden Alcyone-aluksen käyttöönottoon liittyvä lehdistötilaisuus toukokuussa 1985.

Nimiä

Ammattisukeltajia

Pentti Kosunen (noin 1950-1980-luvut), Topi Torkkel (1955-), Heikki Pumperi (1960-luku-).

Lisäksi useimmat Sammakoiden alkuvuosien jäsenistä tekivät 1960- ja 1970-luvulla harrastuksensa ohella satunnaisia työsukelluksia.

Urheilusukeltajia 1960-luvulta

Vesa Eronen, Antti Leino, Pekka Raudasoja, Risto Åman, Erkki Siirilä, Unto Järvinen, Kalle Lehtivuori, Pekka Näkki, Risto Marjanen, Erkki Närhi, Matti Rutanen, Heikki Pumperi, Kalevi Hytti, Reino Mustalampi.

Lisäksi mainitaan toiminnan aloittamisen (sukelluslaitteen lainaamisen) mahdollistanut palopäällikkö Vilho Vihanto vuodelta 1963 sekä Vesiurheiluklubin (jolle hankittiin paineilmalaite) puuhamies Pentti Barck.

Urheilusukeltajia, jotka tulivat mukaan 1970-1974

Teuvo Niskakoski, Mauri Vallema, Lippo Jokinen, Ando (Antti) Ahven, Pertti Paasolainen, Raimo Jylhä, Eero Laitinen, Harry Vartiainen (Erkki Närhen varusmiesaikainen sukellustoveri), Markku Kukkonen, Markku Toivari, Ilkka Kastepohja, Seppo Lindgren, Kyllikki Vallema.

Lisäksi mainitaan sukelluskonkari Ora Patoharju, Kokkolan Merisaukkojen Erkki Metsävuori, Jokilaakson Urheilusukeltajien Kelpo Gröndahl ja kilpasukelluksen harjoituksissa tarvitun sekuntikellon lahjoittanut kultaseppä ja järvipelastaja Kalevi Korhonen.

Johtokunnat 1968-1974

Selite: Puheenjohtaja (P), varapuheenjohtaja (V), sihteeri (S), rahastonhoitaja (R), kalustonhoitaja (K), muu johtokunnan jäsen (J), tilintarkastaja (T), varatilintarkastaja (t).
Sammakot ry:n jäseniä Vaajakosken laivalaiturilla 1970-luvun lopulla. Vasemmalla näkyvä Kalle Lehtivuori opastaa sukeltajia vapaaehtoiseen pelastuspalveluun liittyvissä vedenalaisen etsinnän käytännöissä.

Kuvien käyttöoikeudet. Tähän artikkeliin liittyvien valokuvien käyttöoikeus on alkuperäisen historiikin kirjoittajilla Vesa Erosella sekä Erkki Siirilällä. Osa valokuvista on alunperinkin kirjoittajien omia. Osan ovat kirjoittajille museokäyttöön luovuttaneet Sammakot ry:n jäsenet Kalle Lehtivuori sekä Risto Marjanen. Sama koskee Lehtivuoren ja Marjasen Seppo Turpeiselta lahjoituksena käyttöönsä saamia kuvia. Tähän artikkeliin liitettyjä kuvia voidaan pitää Sammakot ry:n jäsenten omistamina, onhan kuvat otettu Sammakoiden jäsenten toimesta, suostumuksella tai myötävaikutuksella. Materiaali ei sisällä itsenäisiksi valokuvataideteoksiksi katsottavia kuvia.

Tämän artikkelin teksti on tehty Erkki Siirilän luvalla, joka puolestaan on muokannut ja toimittanut Vesa Erosen alkuperäistekstin vuonna 2017 Erosen suosituksesta.

Lehtileikkeiden käyttöoikeudet. Lehtijutut ovat Sammakoitten jäsenten itsensä kirjoittamia tai tehty yhteistyössä Sammakot ry:n jäsenten kanssa ja heidän antamiaan tietoja käyttäen eikä näitä tietoja ole luovutettu millekään lehdelle yksinoikeudella. Sama koskee juttuihin otettuja valokuvia, joista on yleensä jutunteon yhteydessä lahjoitettu käyttökopiot kuvissa esiintyville Sammakoiden jäsenille, mikäli kuvat eivät ole jäsenten itsensä ottamia. Leikkeiden sisältämät otokset eivät ole itsenäisiksi valokuvataideteoksiksi katsottavia tuotoksia.

Vastaa

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.